Logo: Euroopan unioni, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto. Logo: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020
Takaisin arkistoon

Koulussa opitaan rahanarvoisia ilmastotaitoja

Tänä syksynä Laanilan lukio, Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukio, Haukiputaan lukio, Iin lukio, Kuusamon lukio ja Ylivieskan Raudaskylän kristillinen opisto ryhtyvät toden teolla ilmastotyöhön. Koulut ovat nimittäin mukana Oulun kaupungin Ilmastolukiot-hankkeessa.

Jokainen ilmastolukio selvittää koulun tämänhetkisen hiilijalanjäljen ja tekee suunnitelman, miten koko koulu voisi yhdessä pienentää ympäristökuormaansa.

”Arjessa kyse voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta, että ei oteta retkelle mukaan pillimehuja, joista syntyy 18 säkillistä roskaa, vaan jokainen ottaa oman juomapullon, jota saa täyttää. Koulun arvoilla on suuri vaikutus opiskelijoihin”, Ilmastolukiot-hankkeen vetäjä, kehittäjäopettaja Jussi Tomberg sanoo.

Ilmastotyön tueksi koulut saavat Koulun korjausopas -nimisen verkko-oppimisympäristön. Yhdessä ilmastolukioiden ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa kehitetään myös kouluille räätälöity ilmastolaskuri.

Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa ryhdyttiin tekemään ilmastopodcastia, kun koulu oli mukana Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeessa. Kuvassa Jenni Karppinen, opettaja Minna Korpierkki, Kanerva Murtovaara ja opettaja Iiro Oikarinen äänittävät podcast-jaksoa, jossa puhutaan ruuan vastuullisuudesta ja vegaaniruokavaliosta. Kuva: Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukio.

Ilmasto-osaaminen on tulevaisuuden high-techia

Koulun korjausopas saadaan valmiiksi syksyn aikana. Sivustolla opiskelijat voivat suorittaa osaamismerkkejä ja opiskella ilmasto-osaajiksi.

Ilmasto-osaaminen on Ilmastolukiot-hankkeen Jussi Tobergin mielestä tulevaisuuden high-techia – valtti työelämässä.

Oppaassa käydään läpi ruoan, kouluinfran ja liikkumisen ilmastovaikutuksia ja tekoja, joita jokainen voi kouluarjessa tehdä. Tomberg sanoo, että korjaustoimiin käydään yhteisön voimalla, ei yksilöä sormella osoitellen.

”Korjausoppaan avulla voimme todentaa, että sillä on vaikutusta, mitä satatuhatta lukiolaista syö päivittäin ruuaksi. Mitä jos kasvisruoka ei olisikaan se linjaston viimeinen vaihtoehto vaan ykkösvaihtoehto?” hän kysyy.

Kestäviä elämäntapoja omaksutaan jo päiväkodissa

Oulu tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Ympäristön kannalta kestävää toimintaa opetetaan varhaiskasvatuksesta lähtien läpi koko koulupolun. 

Kaupunki on sitoutunut myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joten ympäristöajattelun lisäksi lapsia ja nuoria kasvatetaan sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävään elämäntapaan.

Toukokuussa vietettiin Toivon Agenda 2030 -päivää, jolloin Oulun alueen koululaiset saivat pohtia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Lapset ja nuoret olivat alusta asti mukana suunnittelemassa päivän ohjelmaa. Hybriditapahtuman verkkolähetystä seurasi yli 10 000 silmäparia.

Lähetyksessä näytettiin esimerkiksi video, jolla Kellon koululaiset kertovat, mitä Agenda 2030 -tavoitteet käytännön arjessa voisivat tarkoittaa:

Ilmastolukiot

Pääkuva: Haukiputaan lukion projektiryhmä voitti kehittämällään Lukiolaisen ilmastolaskuri -mobiilisovelluksella kansainvälisen Luma StarT-kilpailun kesäkuussa. Koulu osallistui jo aiempaan Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeeseen (2019–2021). Kuvassa voittajatiimin Miina Karjalainen, Inka Jämsä, Jaakko Ojala ja Max Nabbvik. Kuva: Anna-Helena Isopahkala.